Nuorten Parlamentti -kerho Oukulla on jo perinne

Ounasvaaran yläaste Rovaniemellä on osallistunut Nuorten Parlamentin toimintaan ikimuistoisista ajoista alkaen. "Emme ole nähneet syytä, miksei Ounasvaaran peruskoulu jatkaisi perinteitä, koska Nuorten Parlamentti on hyvä tapa tarjota tietoa ja toimintaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille oppilaille", kertoo historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jussi Kämäräinen Ounasvaaran peruskoulusta.

Ei se määrä vaan laatu

Kerho kiinnostaa Ounasvaaran peruskoulun 9.-luokkalaisia. Kerhoa mainostetaan etukäteen kaikille 9. luokille yhteiskuntaopin opetuksen yhteydessä ja vapaaehtoiset ilmoittautuvat mukaan. Osallistujat ovat jollakin tasolla kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista tai ainakin mahdollisuudesta päästä käymään eduskunnassa. Perinteisesti osallistujamäärät ovat olleet aika vähäiset  noin 10 oppilasta keskimäärin, mutta tämä ei haittaa kerhon toimintaa vaan tekee toiminnasta entistä osallistavampaa.

Nuorten Parlamentti -kerho tuo yhteistyökumppanit lähelle

Kerho kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Jokaiselle kerralle sovitaan edellisellä kerralla jokin aihe, johon oppilaat perehtyvät omatoimisesti etukäteen. Toimintaan kuuluu myös vierailu Rovaniemen kaupunginvaltuuston istunnossa, Lapin kansanedustajien vierailun järjestäminen koulullamme ja eduskuntavierailun valmistelu Helsinkiin keväällä tehtävään Nuorten Parlamenttiin. 

Eduskuntavierailulle Helsinkiin

Ounasvaaran peruskoululla on jo pitkät perinteet osallistumisesta Nuorten Parlamentti toimintaan. "Koulu on saanut olla ainoa osallistuja Rovaniemeltä ja ainoita osallistujia melkeinpä koko Lapista. Meiltä on yleensä päässyt kaksi oppilasta Helsinkiin", summaa Jussi Kämäräinen. Ohjaavana opettajana toimii tänä vuonna koulun toinen historian ja yhteiskuntaopin lehtori, vararehtori Mikko Holma. Hän luotsaa oppilaat vierailulle eduskuntaan.

Eduskuntavierailu on merkityksellinen tapahtuma. Nuoret tapaavat muita ikäisiään, jotka ovat toimineet eri puolilla Suomea koulujen parlamenttikerhoissa. Kokemus on ainutlaatuinen. Mukana on myös nuori, jonka roolina on olla toimittajaoppilas. Hän seuraa, kirjoittaa jutun ja ottaa valokuvia Helsingin matkalta. Juttu on julkaistu vuosittain Rovaniemellä sanomalehti Lapin Kansassa.

Tiina Hernesniemi 
Kirjoittaja on Kehittämiskeskus Opinkirjon Lapin läänin aluekoordinaattori. 

Nuorten parlamentti toteutetaan eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistyönä. Seuraava istunto järjestetään perjantaina 15.4.2016, jonka viimeinen ilmottautumispäivä on 31.10.2015.

Nuorten parlamentin istunto 2010.

”Vuoden paras päivä!”

Näin tokaisi opettaja, kun kiittelin saadessani osallistua ulkopuolisena vierailijana koulupäivään Arabian peruskoulussa Helsingissä.

Välillä mietin, onko työni opetuksen kehittämisen parissa merkityksellistä. Työskennellessäni luokanopettajana en koskaan pohtinut tätä. Minun ei tarvinnut. Oma luokkani, ne ihanat viitoset tai kuutoset, olivat juuri niitä, jotka aamulla halusin kohdata. Heille halusin tietojen ja taitojen kanavia avata ja arvojen ja asenteiden rakentamiseen välineitä antaa.

Nyt katson listaa tavoitteista, jotka olen koulutyötä kehittävään hankkeeseen, PopUp-kouluun, kirjannut. ”.. tekee koulun ulkopuolella hankittua osaamista näkyväksi ja osaksi kouluyhteisöä.” Tämän näin tänään toteutuvan Arabian peruskoulussa upeasti! Oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet eivät jääneet epäselviksi. Oman osaamisen jakaminen koulun muille oppilaille oli innostunutta, ja opettajana toimiminen oli oppilaiden mielestä hauskaa.

Arabian peruskoulun PopUp-koulu oli täynnä mahtavia työpajoja, joissa oppilaat työskentelivät keskittyneesti. Jokainen oli saanut valita itseään kiinnostavat pajat, joihin osallistua tai joita ohjata. Koulupäivästä muotoutui kullekin oppilaalle omanlaisensa. Työpajasta toiseen liikehtivät oppilaat kuvailivat hymyssä suin kokemaansa toisilleen. ”Tavoitteena on luoda koulusta avoin oppiva yhteisö.” - check!

”Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta oppimisessa.” Opettajat kuvailivat työpajan ohjaajina toimivia oppilaita omatoimisiksi, reippaiksi ja osaaviksi. Jos ei yksin pajan ohjaajaksi uskaltanut, parin kolmen kaverin kanssa työpajan suunnittelu ja ohjaaminen oli mielekästä. Useissa pajoissa opettajakin osallistui toimintaan. Opettajasta tuli oppija, oppilaasta opettaja. Toimintaa oli kädentaidoista koodaukseen, marsun hoidosta tanssien kautta yrittäjyyteen ja kaikkea siltä väliltä.

PopUp-koulussa oli mukana myös koulun yhteistyötahoja. Lähiseurakunnan työntekijöiden Pulmapaja sai opettajan toteamaan, että oppilaat ovat erityisen fiksuja, hänelle itselleen pulmat taitavat enemmän tuottaa ongelmia. Minua ihastuttivat myös kotiväen ohjaamat pajat. Oppilaan äiti keskusteli yläkoulun oppilaiden kanssa yrittäjyydestä, ja keskustelu oli rehellistä, hedelmällistä ja nuoria herättävää. Alakoulun oppilaan isä puolestaan oli ohjaamassa suosittua Animaatiopajaa jo ties monettako kertaa. Yhtenä vuonna isän mukana oli ollut oma eskarilainen apuopettajana – miten hienoa oli ollut opettaa koululaisia ja miten se mataloittikin kynnystä aloittaa koulunkäynti seuraavana vuonna itse! PopUp-koulu rikastaa kuin ”rikastaakin koulun yhteistyötä kotien ja lähialueen toimijoiden kanssa”.

Vierailulla sain todistaa toiminnallista menetelmää, joka tukee uusia opetussuunnitelman perusteita ja ”rakentaa yhteisöllistä toimintakulttuuria”. PopUp-koulussa kaikki puhalsivat yhteen hiileen, niin opettajat kuin oppilaatkin, ja monenlaiselle osaamiselle oli kysyntää. Pajoissa vierailivat koulun av-tiimiläiset, jotka kuvasivat päivän tapahtumia ja kirjasivat ylös asioita, joista myöhemmin kuullaan koulun blogissa. Käytävillä pyöri opasoppilaita, jotka ohjasivat pienimpiä eri työskentelytiloihin. Työpajoissa yläkouluikäiset opettivat nuorempia oppilaita, tokaluokkalaiset itseään vanhempia. Osallistujia oli eri luokilta. Yhteisö työskenteli päivän normaalista poikkeavissa ryhmissä, tutustuttiin paremmin oman koulun väkeen. Yhteiset kiinnostuksen kohteet saattoivat luoda jopa uusia ystävyyssuhteita yli luokkarajojen.

Näin Arabian peruskoulussa mahtavaa yhteisöä kehittävää toimintaa, oppilaiden vahvaa osallistumista ja osaamisen jakamista sekä opettajien ylpeyttä ja luottamusta oppilaisiinsa. Itselle tärkeiden asioiden jakaminen koulutovereille on merkityksellistä. Koulussa opittiin asioita, joita me opettajat emme olisi itse keksineet, mutta jotka ovat osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää.  Ei ihme, että PopUp-koulusta on tullut osa Arabian peruskoulun jokavuotista toimintaa.

Hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet näyttivät toteutuvan erinomaisesti Arabian peruskoulussa. Ehkäpä PopUp-koulun kansallistaminen ei ollutkaan pöhkömpi työtehtävä. ”Vuoden paras päivä!”, kuten se opettaja sanoi.

Marjo Kenttälä

Kirjoittaja työskentelee Opinkirjossa eityisasiantuntijana ja on vastannut mm. 

PopUp-koulu –hankkeesta.

www.popupkoulu.fi on maksuton verkkotyökalu
kouluille työpajapäivien organisoimiseen.

Yritys Hyvä ja kuppikakut

Tässä ajassa huudetaan luovuuden, rohkeiden villien ideoiden ja uudelleennäkemisen taitojen perään. Samalla suomalaista koulua kritisoidaan siitä, ettei tällaisten taitojen harjoittamiseen ole kouluopetuksessa tilaa. Yritys Hyvä -kilpailuun tulleet lasten ja nuorten tuotokset osoittavat omalta osaltaan tämän kouluun kohdistuneen kritiikin vääräksi. Vuosi toisensa jälkeen saamme arvioitavaksi kilpailutöitä, joissa todella on sijaa luovuudelle, uusille ideoille ja uudelleennäkemiselle. Tällaiset työt vaativat syntyäkseen myös luovuudella pakatun opettajan tai ohjaajan.

Parasta kilpailussa on ehdottomasti lapsille ja nuorille avautuva mahdollisuus omaehtoiseen yrittämiseen. Yrittäjyys voi näyttäytyä heille myös valtavirrasta poikkeavana. Pari vuotta sitten tyttökolmikon ”Runo lahjaksi” -projektissa haluttiin piristää lähiyhteisöä kuppikakuilla ja runoilla. Iloisen mielen saivat niin koulun opettajat, lähikaupan yrittäjä kuin seurakuntapastorikin. Nuoret tulkitsivat ja toteuttivat yhteiskunnallista yrittäjyyttä hauskalla, yllättävällä tavalla.    

Yritys Hyvä starttasi jälleen 5.9. Yrittäjänpäivänä, 31. kerran. Kirjoituskilpailuna vuonna 1985 alkanut kilpailu on uudistunut ja kehittynyt vuosikymmenien varrella. Nyt mukaan saavat tulla kaikki perusasteen oppilaat esi- ja alkuopetusta myöden. Kirjoitussarjoista on luovuttu ja uudet sarjat on rakennettu ikä- tai oppilaitosasteittain. Kaikki toisen asteen opiskelijat kisaavat nyt samassa sarjassa. Uudistuksessa on haluttu huomioida syksyllä 2016 voimaanastuvat opetussuunnitelmat.

     

Edelleen kirjoittaminen kuuluu Yritys Hyvän toteuttamisvalikkoon. Kirjoittamisen tapaa ei ole rajattu. Näin perinteisten esseevaihtoehtojen rinnalle nousee monenlaiset tekstintuottamisen tavat. Keskeistä uudistuksessa on, että lapset ja nuoret itse päättävät tavan, miten yrittäjyyttä tulkitsevat ja ilmentävät. Työt voidaan tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä. Uudistumisen myötä katosi myös vihkomuotoinen oppilasaineisto. Tehtävät ja aineisto löytyvät sähköisessä muodossa.

Ensimmäisiä kilpailutöitä on jo tullut, nyt myös esiopetuksesta. Tervetuloa mukaan kaikki perus- ja toisella asteella opiskelevat lapset ja nuoret sekä opettajat! 

http://yrityshyva.opinkirjo.fi/

Teksti: Tiina Rytkölä, erityisasiantuntija Kehittämiskeskus Opinkirjo