Grattis Lärorik!

Sydkustens landskapsförbund blev år 2008 medlem i Kerhokeskus-Klubbcentralen som Utvecklingscentralen Lärorik hette då. Detta är redan nästan 10 år sedan och det var i samband med att regeringen Vanhanen gjorde en nysatsning på att införa klubbverksamhet i skolorna igen. Sydkustens landskapsförbund arbetade som utvecklare och koordinerare av morgon- och eftermiddagsverksamheten och kallades bl.a. därför till ett samarbete och utvecklingsprojekt vid Utbildningsstyrelsen för att nationellt stöda kommunerna i att utveckla, bygga upp och starta skolans klubbverksamhet. Vår roll var stöda de tvåspråkiga kommunerna med inriktning på den svenskspråkiga målgruppen och skolorna. I detta utvecklingsarbete, där också Lärorik var en stark aktör, blev samarbetet ännu tätare och målinriktat än tidigare och Sydkusten blev medlem i organisationen. Vi gjorde många fina och konkreta satsningar för att stöda kommunerna och skolorna i att starta och utveckla klubbverksamheten, både nationellt och på lokalt plan. Nu har verksamheten igen etablerats och är en självklar del i de flesta av våra skolor.

Utvecklingen av klubbverksamheten var en del av utvecklingen av den grundläggande utbildningens kvalitet. I april 2008 utlyste undervisningsministeriet ett anslag på nästan sex miljoner euro för att utveckla klubbverksamheten i skolorna under åren 2008–2009. Klubbverksamheten hade levt ett slumrande och utdöende liv sedan 90-talets lågkonjunktur. Kommunerna kunde nu ansöka om specialstödet via Utbildningsstyrelsen och sedan dess har det varit möjligt för kommunerna att årligen ansöka om statsbidrag för skolans klubbar. Under de senaste åren har dock statsbidraget minskat betydligt igen och i nästa års budgetproposition finns endast 2,8 miljoner €, i jämförelse med 5,8 miljoner € år 2017 är detta en anmärkningsvärd minskning. Kommunerna har från tidigare knappa medel och denna minskning kommer sannolikt att medföra att en stor mängd redan etablerad klubbverksamhet i skolorna måste avslutas.

Regeringen satsar trots minskningen av den direkta klubbfinansieringen på att göra hobbyverksamheten tillgänglig för alla barn. En arbetsgrupp vid undervisnings- och kulturministeriet kom i våras med ett förslag, den s.k. hobbygarantin, till hur man kan garantera att alla barn och unga har möjlighet till åtminstone en hobby de gillar. Även andra satsningar ingår i regeringsprogrammet. Hobbytimmar inom konst och kultur ordnas med statsfinansierat understöd via regeringens spetsprojekt. Lokala aktörer inom barnkultur och anordnare av grundläggande konstundersvisning har möjlighet att ordna hobbyverksamhet i anslutning till skoldagen. Med hjälp av programmet Skolan i rörelse ingår en timme motion i varje grundskoleelevs skoldag. Genom en tilläggsfinansiering skall programmet utökas till att omfatta alla grundskolor i Finland.

Dessa satsningar är verkligen välkomna och behövs, men för att nå målen med att göra hobbyverksamheten tillgänglig för alla barn och unga behövs en bättre samordning på både strukturellt och på regional och lokal nivå. Det är viktigt att de resurser som finns når målgruppen. De höjda priserna för hobbyn, växande ensamhet bland barn och unga, utanförskap eller brist på uppmuntran är hinder som gör att många barn inte har någon hobby idag. Barn spenderar största delen av sina dagar i skolan och skolan har blivit en allt viktigare plats för att erbjuda ett mångsidigt och jämlikt hobbyutbud. Forskning har visat att barn och unga som utövar en hobby regelbundet utvecklar självkänslan och ger beredskap för livet. Dessutom har dessa barn oftare en positiv inställning till studier och skolgång och fungerande sociala relationer. En utökad hobbyverksamhet med låg tröskel under skolornas eftermiddagar kan ge nya möjligheter, uppmuntra till deltagande och till att prova på något nytt. Hobbyverksamhet inom konst, motion och idrott eller något annat område under uppsyn av yrkeskunniga i skolornas utrymmen främjar också kontakten mellan skolan och samhället. I och med den nya social- och hälsovårdsreformen kommer bildningen att bli den viktigaste uppgiften för kommunerna. 

Det är viktigt att redan nu börja fundera på hur man inom kommunen och över kommungränserna kan samverka för att garantera barns och ungas utbildnings- och fritidstjänster på ett jämlikt och demokratiskt sätt. Här gäller det att beakta de olika regionerna, kommunernas och den lokala närmiljöns särdrag och styrkor och samverka över sektorgränserna.

Lärorik har genom tiderna arbetat för att synliggöra barns och ungas hobby- och som en del av deras lärande och växande. Organisationens verksamhet går hand i hand med den nationella utbildningspolitiken och ungdomsarbetet. Lärorik har under sin historia haft en tämligen betydande samhällelig status med ett starkt engagemang och kunnande. Sydkustens samarbete med Lärorik har varit gott och fruktsamt. Hoppas samarbetet fortsätter i samma anda och att vi också i fortsättningen kan arbeta för att främja barns och ungas välbefinnande, tillsammans!

Vi gratulerarar den evigt unga 70-åriga utvecklingscentralen Lärorik! Fortsätt med det betydelsefulla och gränsöverskridande arbete ni gör för att utveckla utbildningen och ungdomsverksamheten i vårt land.

Monica Martens-Seppelin

Monica är Utvecklingschef i Sydkustens landskapsförbund och styrelsemedlem i Utvecklingscentralen Lärorik sedan 2008

Sydkustens landskapsförbund r.f. upprätthålls av de tvåspråkiga kommunerna i södra Finland och verkar som samarbets-, sekreterar-, projekt- och sakkunnigorganisation för att förverkliga sitt uppdrag att främja den svenskspråkiga befolkningens förutsättningar att få kultur- och utbildningstjänster av god kvalitet.

www.sydkusten.fi

Toimintakulttuuria kehittämässä

Parin viime vuoden aikana kaikki lähes kouluun liittyvät tekstit ovat tavalla tai toisella käsitelleet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (ops). Niin tämäkin, sillä opsin perusteet antavat vahvan selkänojan niin Suomen Vanhempainliiton kuin Kehittämiskeskus Opinkirjonkin työlle. Opsin perusteet toimivat myös alustana, jolle järjestömme voivat rakentaa yhteistä työtä.  

Suomen Vanhempainliitto on ilolla tervehtinyt opsin perusteiden kirjauksia koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä – olemmehan saaneet itse olla mukana niitä kirjoittamassa. Vanhempainliitolle tärkeää on tietenkin se, että perusteiden mukaan huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Keskeinen osa – vahvasti sanottu!

Vaikka Suomen Vanhempainliitto katsoo koulua ja sen kehittämistä koululaisten kotiväen näkökulmasta, tiedämme, että vanhempien osallisuus kouluyhteisössä ei toteudu, ellei koulun toimintakulttuuri muutenkin perustu yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Ja vaikka koulu muuten olisi toimintakulttuuriltaan yhteisöllinen ja osallistava, ei vanhempien osallisuus välttämättä toteudu. Niinpä Vanhempainliitto tukee mielellään kaikkia pyrkimyksiä kehittää koulun toimintakulttuuria opsin viitoittamalla tiellä. 

Opsin perusteissa kodin ja koulun yhteistyön lähtökohdiksi on otettu luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Opsin perusteet velvoittavat koulua tarjoamaan huoltajille mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, joita Suomen Vanhempainliitto on sitoutunut edistämään vanhempien näkökulmasta ja vanhempaintoiminnan kautta.  

Me Vanhempainliitossa näemme, että Kehittämiskeskus Opinkirjon koulujen ja opettajien kanssa tekemä työ tukee erinomaisella tavalla koulujen toimintakulttuurin kehittämistä. Yhdessä meillä on mahdollisuus päästä yhä lähemmäs tavoitteitamme!

Suomen Vanhempainliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Liiton pitkä historia luo perspektiiviä tämän päivän kehittämistyöhön. Olemme mielellämme jatkossakin ”pikkusisaremme” toiminnassa mukana. Tuemme ja autamme aina, kun se on tarpeellista ja teemme Opinkirjon tekemää työtä tunnetuksi.  Onnittelemme lämpimästi 70-vuotiasta Kehittämiskeskus Opinkirjoa. Jatkukoon yhteistyömme hedelmällisenä tulevatkin 70 vuotta!

Ulla Siimes

Kirjoittaja on Suomen Vanhepainliiton toiminnanjohtaja ja Kehittämiskeskus Opinkirjon hallituksen jäsen

Opinkirjon PopUp-iltapäivä Espoon Kalajärven koulussa

Kehittämiskeskus Opinkirjo viettää tänä vuonna 70-vuotissyntymäpäiviään, ja juhlavuoden kunniaksi järjestö päätti piipahtaa Espoon Kalajärven koulussa esittelemässä monipuolista toimintaansa työpajojen muodossa. 17. marraskuuta koulun ysiluokkalaiset viettivät siis hieman tavallisesta poikkeavan perjantai-iltapäivän, kun ohjelmassa oli perinteisten oppiaineiden sijaan videon kuvaamista, sorbetin sekoittamista, yrittäjyyden esittelyä ja vaikuttamiseen innostumista.

Videopajassa kuvattiin lyhyitä videoita hyvistä teoista erilaisten teemaan liittyvien sanojen pohjalta. Oppilaat levittäytyivät eri puolille koulua näyttelemään, kuvaamaan, jopa vierailemaan yllättäen naapuripajassa. Kaiken taustalla oli Hymy-veistokseen liittyvät periaatteet, jotka edistävät sosiaalisia taitoja - sellaisia kuin reiluutta, ystävällisyyttä ja hyvää kaveruutta. Lyhyessä ajassa oppilaat ehtivät luoda monenlaisia erilaisia tulkintoja näistä periaatteista.

Hymypajassa videot tehtiin arvotuista aiheista improamalla

Tutki-Kokeile-Kehitä-pajassa vuonna 2016 kilpailussa palkitut Emma ja Ella opettivat osallistujille sorbetin valmistusta kuivajään avulla - eivätkä vain opettaneet, vaan oppilaat saivat tehdä sorbettia itse alusta saakka. Luokkahuoneen täytti mangon tuoksu, ja kuivajää höyrysi näyttävästi sorbettikulhoista. Osallistujat kävelivät pajasta kylläisinä ja yhtä kokemusta rikkaampina - ei ole ihan arkipäivää, että pääsee kokkaamaan kuivajään avulla!

Yrittäjyyspajaa piti Yritys Hyvä -kilpailussa keväällä 2017 yhtenä parhaista palkitun Lafkan Aatu ja Jari. He näyttivät voitokkaan, yrittäjyyden vaaroista kertovan trailerinsa ja herättivät keskustelua yrittäjyydestä. Osallistujat pääsivät pohtimaan mielikuviaan yrittäjyydestä ja sitä, miten viihdealalla yrittäjänä toimivan Aatun omakohtainen tarina vaikutti näihin mielikuviin. Viesti oli selvästi se, että vaikka monille yrittäjyys tuntuu etäiseltä, voi se olla myös nuorten juttu.

VaikuttamisMix-paja antoi osallistujille mahdollisuuden suunnitella, mihin asiaan he haluaisivat arjessaan vaikuttaa ja miten he sen tekisivät. Ideoita riitti yökoulusta liikenneturvallisuuden parantamiseen. Pajaa oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Espoon nuorisovaltuuston jäsen Kalajärven koulun oppilas Aida. Hän myös kertoi nuorisovaltuuston toiminnasta ja vaikuttamisesta yleisesti. Paja todella innosti siihen, että me kaikki voimme vaikuttaa ympäristöömme. Siellä syntyneet ideat päätyivät myöhemmin myös koulun oppilaskunnan hallituksen tutustuttaviksi.

Vaikuttamispajassa työskenneltiin monipuolisin menetelmin

Opinkirjon pajat olivat hauska yllätys marraskuisen kouluarjen keskellä. Tempaus muistutti siitä, mistä Opinkirjon toiminnassa pohjimmiltaan on kyse: lapsista ja nuorista. Se myös osoitti, miten erilaisia teemoja ja sisältöjä Opinkirjon tarjonnasta löytyykään!

Onnea, 70-vuotias Opinkirjo!

Matleena Kosonen

Kalajärven koulun oppilaanohjaaja

opinkirjolainen

Oppimisen juhlavuosi

Itsenäisen Suomen ensimmäiset sata vuotta ovat rakentuneet koulutuksen tuoman osaamisen varaan. Jokaiselle tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen on tuottanut hyvinvointia yksilöille ja yhteisöille, mahdollistanut suomalaisten menestystarinoiden syntymisen.

Osaamisen ja koulutuksen merkitys ei ole globalisoituvassa ja teknologisoituvassa maailmassa ainakaan vähenemässä. Muutokset ja muutosten mahdollisuudet yhteiskunnassa ovat aiempaa nopeampia ja suurempia. Miten voimme rakentaa hyvinvointia edistävää koulutusta yhteiskunnassa, jonka tulevaisuus on yhä ennalta-arvaamattomampaa? Miten sata seuraavaakin vuotta voisivat olla koulutuksen ja oppimisen juhlaa?

Voisimmeko oppivelvollisuuden ohella rakentaa oppimisen iloa ja uteliaisuutta muuttuvassa maailmassa? Asemaan perustuvalla auktoriteetilla ja oppimisen pakolla ei voi pelata samoin tavoin jatkossa, kuin mikä menneisyydessä on ehkä ollut mahdollista. Sen sijaan jokaisella yksilöllä voisi olla mahdollisuus ja oikeus löytää oppimisen ilo. Voisiko koulutuksen pääasiallinen tehtävä olla voimaantuneiden, omiin kykyihinsä uskovien, ihmisten kasvattaminen? Kansakunnan yhteinen hyvä seuraavaksi sadaksi vuodeksi lähtee yksilön vahvuudet löytämällä.

Opinkirjoa tarvitaan nimensä mukaisesti tuomaan oppimisen kirjoon laajuutta ja syvyyttä.  Oppimista on hyvä lähestyä kiinnittäen huomioita taitoihin ja tietoihin, joita elämässä tarvitaan. Teknologista kehitystä mahdollistava tekninen osaaminen vaatii rinnalleen laajaa tietoisuutta ihmisyydestä, humaania ymmärrystä, sivistystä – tiedettä ja taidetta.

Yhdessä tekeminen erilaiset vahvuudet huomioiden avaa myös mahdollisuuksia monille oppimisen ympäristöille ja tavoille. Oppimista tapahtuu monenlaisissa ympäristöissä ja eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien kesken. Tällaista rajat rikkovaa oppimista katalysoimaan tarvitaan koulutus- ja kasvatusjärjestelmän lisäksi oppimisen parissa toimivia järjestöjä.

Me Opettajaksi Opiskelevien Liitossa ajattelemme, että Suomeen rakennetaan osaamista laadukkaalla opettajankoulutuksella. Opettajankoulutuksella, joka on houkutteleva, ja jonka pariin voivat hakeutua monenlaiset yksilöt. Opettajankoulutuksella, joka näyttää mallia yhdessä tekevästä yhteisöstä ja kasvattaa Suomeen opettajia, jotka tunnistavat omat vahvuutensa ja auttavat oppilaita löytämään omansa.

Monipuolinen ja kaikille tasa-arvoinen opintie tarvitsee erilaisia opettajia. Opettajien monimuotoisuus lähtee erilaisista taustoista tulevista opettajaopiskelijoista. Samaan aikaan on tärkeää, että myös opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus oppimisen iloon ja koko uranaikaiseen kehittymiseen. Opettajankoulutus on jatkumo, jossa yhdistyvät luonnollisesti perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutus. Aivan kuten tarvitaan erilaisia opettajia, tarvitaan erilaista, monipuolista ja eteenpäin katsovaa täydennyskoulutusta. Tässä järjestöillä on iso mahdollisuus tarkastella opettajien tarpeita ja muotoilla joustavia kokonaisuuksia eri näkökulmasta kuin mitä perinteiset korkeakouluinstituutiot voivat.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry onnittelee 70-vuotiasta Kehittämiskeskus Opinkirjoa! Säilyköön uudistushalu ja kehittämisinto jatkossakin yhtä voimaikkaana kuin tähänkin asti!

Tarja Työläjärvi ja Julia Petäjä

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tarja Työläjärvi on ollut Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n hallituksen jäsen ja Julia Petäjä järjestön edellinen pääsihteeri sekä Kehittämiskeskus Opinkirjon hallituksen jäsen