tiistai 3. helmikuuta 2015

Sana on vapaa



”Kunnianloukkauslait ovat ikivanhoja!”, Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko herättelee kuulijakuntaansa Päivälehden museossa Helsingissä. Olen Nuorten parlamentin kerholaistilaisuudessa yhdessä eri puolelta Suomea tulleiden yhdeksäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Nazarenko tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt kansainvälisten sananvapauskysymysten äärellä pitkään. Näille nuorille, joille ilmaisunvapaus on itsestäänselvyys, Nazarenkon alustus on avartava. Opimme, että Suomi, jolla on maine demokraattisena, avoimena ja sananvapauden maana, on saanut langettavia tuomioita sananvapausjutuissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moninkertaisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Moni kakku päältä kaunis, ajattelen.


Salla Nazarenkon tiivistys sananvapaudesta.



Kohtalaisen provosoivan puheenvuoron jälkeen oppilaiden ryhmätyöskentely alkaa. Kiertelen ryhmissä kuuntelemassa nuorten mielipiteitä päivän teemasta. Harmikseni ryhmissä on hiljaista. Nämä vapaan sanan aikakauden nuoret eivät tohdikaan sanoa mielipidettään, nämä aktiiviset parlamenttikerholaiset. Toivoisin niin kovasti lisää rohkeutta suomalaiseen keskustelukulttuuriin, mielipiteiden vaihtoon, keskusteluun vieraiden ihmisten kanssa. Annettu ryhmätyötehtävä saa oppilaat käymään keskustelua, ja ohjeet nuorille mediantuottajille ja -lukijoille saadaan valmiiksi. Ne ovat päteviä ja asiallisia.


Yhdeksäsluokkalaisten ohjeita nuorille mediankuluttajille.


Siirrymme sananvapaudesta tiedonmurskaukseen. Sanomatalon Mediatorilla Helsingin Sanomien tuore päätoimittaja Päivi Anttikoski läväyttää näytölle datajournalistisen videon sukellusonnettomuudesta Norjassa. Innostun termeistä, joita Anttikoski latelee. Parlamenttikerholaiset saavat kuulla Hesarin suosituimmista sisällöistä, joita ovat erilaiset testit ja ne datajournalistiset videot, joista tietoa ei enää vain lueta ja katsota, vaan ne koetaan. Tietopaljouden keskellä lukijaa palvellaan keräämällä, analysoimalla, tiivistämällä ja luomalla isoista jutuista pieniä, ymmärrettäviä infovideoita. Tiedon murskaaminen on mahtava sanapari, vaikka osuvampi, tosin tylsempi, saattaisi olla tiedon tiivistämö, -kutomo tai muu sellainen. ”Sana on vapaa”, Anttikoski sanoo ja saa nuoret kyselemään lisätietoa muun muassa toimittajan ja toimituksen työstä.


Nuorten parlamentin kerholaistilaisuus päättyy Eläköön tasavalta! -juhlaseminaariin, joka on järjestetty K. J. Ståhlbergin kunniaksi. Suomen ensimmäisen presidentin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlapuhujat huomioivat nuoret puheenvuoroissaan, ja päivän teemaan, sananvapauteen, saadaan uusia näkökulmia. Suomen kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm kertoo, kuinka Harry Potterit, sukupuolikasvatus tai liiallisten hymiöiden käyttö kirjassa ovat johtaneet kirjojen sensurointiin eri maissa. Myös länsimaissa. Sana ei siis vieläkään ole vapaa.


Hanna Puntila: Vapautta, vastuuta, WhatsAppia ja Instagramia.



Murskaamon lisäksi mieleeni päivästä jäivät erityisesti yhdeksäsluokkalaisen Hanna Puntilan juhlaseminaarissa pitämä upea nuoren puheenvuoro Vapautta, vastuuta, WhatsAppia ja Instagramia sekä Ekholmin sanat nuorille: ”Kysy ja ajattele, äläkä ota mitään valmiina ja annettuna.” Onnistunut päivä. Toivon, että nuorillekin.


Teksti ja kuvat:

Marjo Kenttälä

erityisasiantuntija, Opinkirjo



Nuorten Parlamentti on eduskunnan ja Opinkirjon yhteistyössä järjestämää toimintaa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti