maanantai 31. maaliskuuta 2014

Nuorten parlamentti otti kantaa EU-asioihin


Eduskunnan kansoitti perjantaina 28.3. yli kaksisataa suomalaista nuorta 120 yläkoulusta eri puolelta Suomea. Perinteeksi muodostunut Nuorten parlamentti kokoontui tänä vuonna yhdeksättä kertaa eduskuntaan. 8.–9.-luokkalaiset ovat valmistautuneet syksystä lähtien maaliskuiseen istuntoon miettien kysymyksiään ministereille. Ennen istuntoa nuorten keskuudessa huokui käsinkosketeltava jännitys. Kaikkialla pyöri oppilasedustajia ja toimittajaoppilaita. Meiltä Raumaltakin oli saapunut bussilastillinen nuoria ja heidän ohjaajiaan edustamaan omaa kouluaan. Tämä päivä jää varmasti kaikkien mieleen. Jokaisen edustajan läsnäolo on osoitus mielenkiinnosta vaikuttamiseen ja välittämisestä heitä askarruttaviin asioihin. Nuorten parlamentti on yksi tärkeimpiä nuorten vaikuttamisväyliä, josta voi syntyä elinikäinen kipinä tämänkaltaiselle toiminnalle. Kuka tietää, kuinka monta tulevaa kansanedustajaa salissa perjantainakin istui.


Vasemmalla Rauman normaalikoulun oppilasedustaja Kristiina Aarnio, joka esitti täysistunnossa kysymyksen tupakan vähentämisen mahdollisuuksista. Keskellä toimittajaoppilas Pinja Taalikka ja oikealla Parlamenttikerhon ohjaaja Mia Koivuniemi.

Nuoria puhutti muun muassa historian opetus lukiossa. He olivat huolissaan siitä, jos historiaa opetetaan tulevaisuudessa vain valinnaisena aineena. Puhemies Eero Heinäluoma halusikin antaa tästä edustajille ensimmäisen äänestysmahdollisuuden. Äänestyksen tulos oli murskaava: 180 edustajaa halusi pitää historian edelleen pakollisena aineena lukio-opetuksessa ja vain 17 muuttaisi sen valinnaiseksi. 

Aiheet liikkuivat aina  susien suojelusta kuntien pakkoliitoksiin, tupakan vähentämisen mahdollisuuksista homoseksuaalien adoptio-oikeuteen sekä kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta mopojen nopeusrajoituksiin. Monesta asiasta äänestettiin. Äänestyksen tuloksena Nuorten parlamentti kannatti muun muassa mopojen nopeusrajoitusten säilyttämisestä ennallaan. Tiukin äänestystulos tuli kesä- ja talviajan säilyttämisestä: 93 äänestäjää kannatti nykyistä tapaa kun taas 83 haluaisi luopua erillistä kesä- ja talviajoista. 

Hetan peruskoulun oppilas Santeri Kirkkala Enontekiöltä kysyi euroalueesta eroamisesta ja oman valuutan käyttöönottamisesta. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sai puhemieheltä vastausvuoron. Hän totesi, että Suomen viisitoistavuotinen taival eurovaluutassa on ollut ylivoimaisesti maan  valuuttahistorian vakainta aikaa. Olemme euromaa, olemme mukana yhteisvaluutassa  ja istumme niiden pöytien ympärillä, joissa päätöksiä tehdään. Ministeri Stubbin yksiselitteinen vastaus oli, että vanhaan aikaan ei kannata palata, vaan Suomen on hyvä pysyä eurossa. Puhemies Heinäluoma esitti Nuorten parlamentin äänestävän aiheesta. Äänestyksen tulos osoitti nuorissa selvää EU-myönteisyyttä, kun 180 edustajaa äänesti euroalueessa pysymisen puolesta ja vain 10 vastaan. 

Tunnin mittaisen istunnon aikana ehdittiin saada vastaus kaikkiaan 23 kysymykseen. Oppilasedustajat ja toimittajaoppilaat saivat nauttia tilaisuuden lopuksi juhlavan lounaan eduskunnan valtiosalissa. Monet ministerit ja kansanedustajat pääsivät kuvattaviksi oppilaiden kanssa. Valtiosalissa käytiin myös keskusteluja vapaammassa ilmapiirissä. Oppilaat pääsivät lisäksi haastattelemaan ja kuulemaan lähemmin monia paikallisia satakuntalaisia kansanedustajia, kuten Kristiina Salosta. Hetki oli monelle ainutlaatuinen. Tästä päivästä puhutaan vielä pitkään.

Kotimatkalla Raumalle neljän yläkoulun toimittajaoppilaat laativat hienosti yhteistyössä tiedotteen Nuorten parlamentin istunnosta paikalliseen lehteen. Oli ihailtavaa seurata sivusta taitavien nuorten yhteistyötaitoja. Kyllä meillä vain on hienoja ja taitavia nuoria. Heistä kuullaan vielä!

Marja Tervaselkä-Jalonen

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Hymypoika kunnioittaa myös luontoa!

Suomalaisten luontosuhde on perinteisesti ollut syvä ja vahva. Suhde on kuitenkin säröillyt luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö viestittää meille yhä tuntuvammin ja näkyvämmin, että arvostaminen, hyvä käytös ja ystävyys tulee todellakin näkyä myös luontosuhteessamme.

Lukuisilta ihmisiltä vielä toistaiseksi "roskat vain putoavat käsistä". Koulujen roskaiset ympäristöt viestittävät, että koulut eivät ole onnistuneet ympäristökasvatuksessaan. Matematiikka, kielet ja muut ovat tärkeämpiä kuin ympäristön kunnioitus? Vai ovatko edelleen, jos luontomme tuhoutuu?

Roska päivässä -liike (www.roskapaivassa.net) opettaa luontokunnioitusta konkreettisesti. Keräämme päivittäin ainakin yhden roskan, kutsumme ainakin yhden ihmisen mukaan. Lopetamme oman roskaamisemme.

Mukana on 2–92-vuotiaita ihmisiä, kaikkialta Suomesta ja kaikilta mantereilta. "Roska päivässä -liike on suomalainen teko. On puhtaasti fiksua vastaanottaa Roskaliikkeen haaste", sanoo presidentti Niinistö.

Lukuisat koululaiset ovat mukana Roskaliikkeessä. Toivoisin, että heidän hyvää käytöstään luontoa ja lähiympäristöä kohtaan arvostettaisiin myös silloin, kun jaetaan Hymyveistoksia.

"Roskaliike on pieni askel ihmiselle, mutta suuri askel ihmiskunnalle", kuten 11-vuotias Lotta asian ilmaisi. Ympäristötutkija Jari Lyytimäen mukaan Roskaliike on systeemiälykäs liike: päivittäinen teko luonnon hyväksi johtaa muihinkin tekoihin.

Tuula-Maria Ahonen on toimittaja ja Roska päivässä -liikkeen perustaja