maanantai 30. huhtikuuta 2018

Nuorten kysymyksiä ministereille, poliitikko nonstoppia, messuesittelyä ja ilmapalloja. Mitä kaikkea harjoittelija voi kokea Opinkirjossa?


 Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni Kehittämiskeskus Opinkirjossa kului kuin siivillä. Oli todella mielenkiintoista päästä näkemään, miten monipuolista ja tärkeää työtä Opinkirjo verkostoineen tekee. Päätyötehtäväni harjoittelussa liittyi Nuorten parlamentti -tapahtuman 23.3.2018  toteuttamiseen. Tapahtuma järjestettiin yhdessä opinkirjolaisten ja eduskunnan kanssa, ja tänä vuonna siihen osallistui ennätyksellisesti 146 koulua ympäri Suomea. Monilla kouluilla on parlamenttikerhoja, joihin osallistuvista koululaisista valitaan oppilasedustajat ja toimittajaoppilaat Nuorten parlamenttiin. Nuorten parlamentin täysistunto pidetään joka toinen vuosi eduskunnassa.

On ollut hienoa nähdä lähes alusta pitäen, mitä kaikkea tällaisen ison tapahtuman järjestäminen vaatii. Itse olen esimerkiksi ylläpitänyt osallistujalistaa, jaotellut oppilasedustajat valiokuntiin, ollut yhteydessä Nuorten ääni -toimituksiin, osallistunut työryhmän kokouksiin eduskunnassa, tehnyt Webropolissa Nuorten parlamentti -toiminnan arviointikyselyä ja laatinut alustavaa koontia palautteista. Lisäksi sain kirjoittaa syksyllä ilmestyvään Nuorten parlamentin toimintaa käsittelevään raporttiin koostetta nuorten täysistuntoon lähettämistä suullisista kysymyksistä.

Mielenkiintoisinta olikin saada tietää, mitkä asiat nuoria pohdituttavat. Tällä kertaa nuorten lähettämistä kysymyksistä nousivat vahvasti esiin koulutukseen, terveyteen, ihmisoikeuskysymyksiin, ympäristön saastumiseen, liikenteeseen sekä työhön ja toimeentuloon liittyvät ongelmat. Nuoret olivat huolissaan muun muassa toisen asteen koulutuksen kovista kustannuksista, oppilaiden tasoerojen kasvusta, muoviongelmasta, homekouluista, nuorten liikkumisen vähentymisestä, haja-asutusalueiden pitkistä koulumatkoista sekä vaalilupausten sivuuttamisesta. Nuorten ääni -toimitukset pitivät Nuorten parlamentista myös blogia, jota voi käydä lukemassa osoitteesta http://nuortenparlamentti.blogspot.fi.

Nuorten parlamentissa nuoret pääsevät näkemään, millaista kansanedustajan työ on. Päivä huipentuu täysistuntoon, joka mukailee eduskunnan kyselytuntia äänestyksineen. Vaikka nuoret eivät pystykään vielä suoraan vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, niin ainakin tapahtuma on lisännyt heidän kiinnostustaan politiikkaan, päättämiseen ja ajankohtaisten aiheiden seuraamiseen. Nuoret pääsevät myös tapaamaan poliitikkoja ja keskustelemaan heidän kanssaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää Nuorten parlamenttia tärkeänä ja kommentoi sitä seuraavasti: “Nuorten ääni yhteiskunnassa on tärkeä ja he ovat tulevaisuuden äänestäjiä ja päättäjiä. Parhaimmillaan sillä voi olla vaikutusta nuorten äänestysaktiivisuuteen ja muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen.”(https://yle.fi/uutiset/3-10175178)

Kolme kuukautta kestäneen harjoitteluni aikana olen kuitenkin päässyt kokemaan ja tekemään paljon muutakin kuin Nuorten parlamenttiin liittyviä asioita. Olen esimerkiksi saanut suunnitella opettajille Espoossa pidettyä oppilaskunnan työpajaa ja päässyt Tampereelle esittelemään Opinkirjon materiaaleja HYOLin kevätpäiville ja Majakka-seminaariin. Lisäksi olen käynyt tutustumassa muutamiin Opinkirjon jäsenjärjestöihin ja osallistunut Opinkirjon kehittämispalaveriin. Ohjaajani kanssa kävimme Nuorisobarometrin julkistamistilaisuudessa Tiedekulmassa, ja vierailin myös Work goes happy ‑työhyvinvointitapahtumassa.

Mahtavaa toimintaa on myös Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu, jonka finaalin käytännön järjestelyissä olin mukana Otaniemessä Aalto Design Factoryssä.  Oli mielenkiintoista kysellä ja kuulla innokkailta osallistujilta heidän tutkimuksistaan. Tulevaisuuden toivoja ilahduttivat myös järjestäjien paikalle hankkimat isot ilmapallot. Lausahdus ”Anyone can be cheered up with a balloon and a smile” näytti pitävän paikkansa.

Kiitokset Opinkirjolle hienosta harjoittelukokemuksesta ja riemukasta vappua kaikille! 



 
”Anyone can be cheered up with a balloon and a smile”. 




















Kuva: Tuula Pihlajamaa, asiantuntija, Tekniikan Akateemisten Liitto



Teksti: Petra Hulsi

Kirjoittaja on Kehittämiskeskus Opinkirjon korkeakouluharjoittelija, joka on päässyt pohtimaan harjoittelunsa aikana muun muassa nuorten osallisuutta sekä vaikuttamista. Kirjoittaja valmistuu kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta.



maanantai 11. joulukuuta 2017

Grattis Lärorik!

Sydkustens landskapsförbund blev år 2008 medlem i Kerhokeskus-Klubbcentralen som Utvecklingscentralen Lärorik hette då. Detta är redan nästan 10 år sedan och det var i samband med att regeringen Vanhanen gjorde en nysatsning på att införa klubbverksamhet i skolorna igen. Sydkustens landskapsförbund arbetade som utvecklare och koordinerare av morgon- och eftermiddagsverksamheten och kallades bl.a. därför till ett samarbete och utvecklingsprojekt vid Utbildningsstyrelsen för att nationellt stöda kommunerna i att utveckla, bygga upp och starta skolans klubbverksamhet. Vår roll var stöda de tvåspråkiga kommunerna med inriktning på den svenskspråkiga målgruppen och skolorna. I detta utvecklingsarbete, där också Lärorik var en stark aktör, blev samarbetet ännu tätare och målinriktat än tidigare och Sydkusten blev medlem i organisationen. Vi gjorde många fina och konkreta satsningar för att stöda kommunerna och skolorna i att starta och utveckla klubbverksamheten, både nationellt och på lokalt plan. Nu har verksamheten igen etablerats och är en självklar del i de flesta av våra skolor.

Utvecklingen av klubbverksamheten var en del av utvecklingen av den grundläggande utbildningens kvalitet. I april 2008 utlyste undervisningsministeriet ett anslag på nästan sex miljoner euro för att utveckla klubbverksamheten i skolorna under åren 2008–2009. Klubbverksamheten hade levt ett slumrande och utdöende liv sedan 90-talets lågkonjunktur. Kommunerna kunde nu ansöka om specialstödet via Utbildningsstyrelsen och sedan dess har det varit möjligt för kommunerna att årligen ansöka om statsbidrag för skolans klubbar. Under de senaste åren har dock statsbidraget minskat betydligt igen och i nästa års budgetproposition finns endast 2,8 miljoner €, i jämförelse med 5,8 miljoner € år 2017 är detta en anmärkningsvärd minskning. Kommunerna har från tidigare knappa medel och denna minskning kommer sannolikt att medföra att en stor mängd redan etablerad klubbverksamhet i skolorna måste avslutas.

Regeringen satsar trots minskningen av den direkta klubbfinansieringen på att göra hobbyverksamheten tillgänglig för alla barn. En arbetsgrupp vid undervisnings- och kulturministeriet kom i våras med ett förslag, den s.k. hobbygarantin, till hur man kan garantera att alla barn och unga har möjlighet till åtminstone en hobby de gillar. Även andra satsningar ingår i regeringsprogrammet. Hobbytimmar inom konst och kultur ordnas med statsfinansierat understöd via regeringens spetsprojekt. Lokala aktörer inom barnkultur och anordnare av grundläggande konstundersvisning har möjlighet att ordna hobbyverksamhet i anslutning till skoldagen. Med hjälp av programmet Skolan i rörelse ingår en timme motion i varje grundskoleelevs skoldag. Genom en tilläggsfinansiering skall programmet utökas till att omfatta alla grundskolor i Finland.

Dessa satsningar är verkligen välkomna och behövs, men för att nå målen med att göra hobbyverksamheten tillgänglig för alla barn och unga behövs en bättre samordning på både strukturellt och på regional och lokal nivå. Det är viktigt att de resurser som finns når målgruppen. De höjda priserna för hobbyn, växande ensamhet bland barn och unga, utanförskap eller brist på uppmuntran är hinder som gör att många barn inte har någon hobby idag. Barn spenderar största delen av sina dagar i skolan och skolan har blivit en allt viktigare plats för att erbjuda ett mångsidigt och jämlikt hobbyutbud. Forskning har visat att barn och unga som utövar en hobby regelbundet utvecklar självkänslan och ger beredskap för livet. Dessutom har dessa barn oftare en positiv inställning till studier och skolgång och fungerande sociala relationer. En utökad hobbyverksamhet med låg tröskel under skolornas eftermiddagar kan ge nya möjligheter, uppmuntra till deltagande och till att prova på något nytt. Hobbyverksamhet inom konst, motion och idrott eller något annat område under uppsyn av yrkeskunniga i skolornas utrymmen främjar också kontakten mellan skolan och samhället. I och med den nya social- och hälsovårdsreformen kommer bildningen att bli den viktigaste uppgiften för kommunerna. 

Det är viktigt att redan nu börja fundera på hur man inom kommunen och över kommungränserna kan samverka för att garantera barns och ungas utbildnings- och fritidstjänster på ett jämlikt och demokratiskt sätt. Här gäller det att beakta de olika regionerna, kommunernas och den lokala närmiljöns särdrag och styrkor och samverka över sektorgränserna.

Lärorik har genom tiderna arbetat för att synliggöra barns och ungas hobby- och som en del av deras lärande och växande. Organisationens verksamhet går hand i hand med den nationella utbildningspolitiken och ungdomsarbetet. Lärorik har under sin historia haft en tämligen betydande samhällelig status med ett starkt engagemang och kunnande. Sydkustens samarbete med Lärorik har varit gott och fruktsamt. Hoppas samarbetet fortsätter i samma anda och att vi också i fortsättningen kan arbeta för att främja barns och ungas välbefinnande, tillsammans!

Vi gratulerarar den evigt unga 70-åriga utvecklingscentralen Lärorik! Fortsätt med det betydelsefulla och gränsöverskridande arbete ni gör för att utveckla utbildningen och ungdomsverksamheten i vårt land.


Monica Martens-Seppelin

Monica är Utvecklingschef i Sydkustens landskapsförbund och styrelsemedlem i Utvecklingscentralen Lärorik sedan 2008



Sydkustens landskapsförbund r.f. upprätthålls av de tvåspråkiga kommunerna i södra Finland och verkar som samarbets-, sekreterar-, projekt- och sakkunnigorganisation för att förverkliga sitt uppdrag att främja den svenskspråkiga befolkningens förutsättningar att få kultur- och utbildningstjänster av god kvalitet.

www.sydkusten.fi



maanantai 27. marraskuuta 2017

Toimintakulttuuria kehittämässä



Parin viime vuoden aikana kaikki lähes kouluun liittyvät tekstit ovat tavalla tai toisella käsitelleet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (ops). Niin tämäkin, sillä opsin perusteet antavat vahvan selkänojan niin Suomen Vanhempainliiton kuin Kehittämiskeskus Opinkirjonkin työlle. Opsin perusteet toimivat myös alustana, jolle järjestömme voivat rakentaa yhteistä työtä.  

Suomen Vanhempainliitto on ilolla tervehtinyt opsin perusteiden kirjauksia koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä – olemmehan saaneet itse olla mukana niitä kirjoittamassa. Vanhempainliitolle tärkeää on tietenkin se, että perusteiden mukaan huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Keskeinen osa – vahvasti sanottu!

Vaikka Suomen Vanhempainliitto katsoo koulua ja sen kehittämistä koululaisten kotiväen näkökulmasta, tiedämme, että vanhempien osallisuus kouluyhteisössä ei toteudu, ellei koulun toimintakulttuuri muutenkin perustu yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Ja vaikka koulu muuten olisi toimintakulttuuriltaan yhteisöllinen ja osallistava, ei vanhempien osallisuus välttämättä toteudu. Niinpä Vanhempainliitto tukee mielellään kaikkia pyrkimyksiä kehittää koulun toimintakulttuuria opsin viitoittamalla tiellä. 

Opsin perusteissa kodin ja koulun yhteistyön lähtökohdiksi on otettu luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Opsin perusteet velvoittavat koulua tarjoamaan huoltajille mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, joita Suomen Vanhempainliitto on sitoutunut edistämään vanhempien näkökulmasta ja vanhempaintoiminnan kautta.  

Me Vanhempainliitossa näemme, että Kehittämiskeskus Opinkirjon koulujen ja opettajien kanssa tekemä työ tukee erinomaisella tavalla koulujen toimintakulttuurin kehittämistä. Yhdessä meillä on mahdollisuus päästä yhä lähemmäs tavoitteitamme!

Suomen Vanhempainliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Liiton pitkä historia luo perspektiiviä tämän päivän kehittämistyöhön. Olemme mielellämme jatkossakin ”pikkusisaremme” toiminnassa mukana. Tuemme ja autamme aina, kun se on tarpeellista ja teemme Opinkirjon tekemää työtä tunnetuksi.  Onnittelemme lämpimästi 70-vuotiasta Kehittämiskeskus Opinkirjoa. Jatkukoon yhteistyömme hedelmällisenä tulevatkin 70 vuotta!

Ulla Siimes



Kirjoittaja on Suomen Vanhepainliiton toiminnanjohtaja ja Kehittämiskeskus Opinkirjon hallituksen jäsen