Olemme muuttohommissa

Pakkasimme kaikki muuttolaatikkoon

Kehittämiskeskus Opinkirjon kotisivut ovat uudistuneet. Löydät ne edelleen tutusta osoitteesta www.opinkirjo.fi.

Tätä blogia ei enää päivitetä. Uudet blogipostaukset löydät osoitteesta https://opinkirjo.fi/kategoria/blogi/ .

”Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen? Mitä tänään maailmasta koit tyttö silkkihapsinen?”

Näitä kysymyksiä on tärkeä esittää edelleen niin kodeissa kuin kouluissakin. Näin lauloi Pelle Miljoona 1980 -luvulla, kun hän opiskeli Opettajankoulutuslaitoksessa Savonlinnassa. Laulu jatkuu, kuinka lapsi ei olisi halunnut oppia, ja tarkennuksena vielä, kuinka maailmassa on niin paljon sotia, miljoonat lapset ilman kotia ja kansakunnat kasvatetaan vihamaan toisiaan.  

Miten tilanne on nykypäivänä? Ajatusten ja asenteiden kasvaminen lähtee lapsen lähiympäristöistä. Lähiympäristön muodostamme me niin kodit, koulut kuin kaveritkin. Mielestäni kolme tärkeää kannustinta kasvamiseen ja oppimiseen ovat luottamus, kunnioitus ja toivo. Mikä auttaa oppilaita oppimaan? Mikä luo luottamuksellista ja oppimiselle merkityksellistä ilmapiiriä, silloinkin, kun syystä tai toisesta vuorovaikutus säröilee? Onko se opettajan karisma ja/tai tapa toimia eri tilanteissa, vanhempien tsemppaus kotona kouluhommiin, oppilaan innostus toimia ja opiskella luokkansa kanssa ryhmänä tai heidän innostus koulunkäyntiin? Ajattelen, että hyvään kasvuun vaaditaan näitä kaikkia tekijöitä. Rakentava vuorovaikutus rakentuu jatkumona avoimen ja toisiamme kunnioittavan ilmapiirin kautta. Sen luomisessa on kaikilla edellä mainituilla osallisilla oma tärkeä merkityksensä. 

Opettajana ajattelen, että vanhempien tapaaminen on hyvin merkityksellistä oppilaan kouluun suhtautumisen kannalta. Tapaaminen siten, että myös oppilas on mukana. Tapaamisissa yhdessä kolmikanta eli opettaja, oppilas ja vanhempi yhdessä sopivat oppilaan oppimiselle tavoitteet hänen vahvuuksiensa kautta.

Olen ollut mukana Opinkirjon ja Jyväskylän yliopiston kanssa rakentamassa keskustelun mallia, jossa oppilas itse on keskiössä kertomassa omista ajatuksistaan. Aikuisten tehtävänä on kuunnella ja myös kertoa oppilaan vahvuuksista ja voimavaroista eli toimia oppilaalle peilinä. Jokainen on hyvä jossain. Oppimiselle perustavaa laatua olevista ja vaikeistakin asioista on syytä keskustella. Kuten, miksi oppiminen on tärkeää ja välillä voi olla tylsää, niin tylsätkin asiat on syytä hoitaa. 

Mitä enemmän oppilas huomaa, voivansa vaikuttaa tavoitteellisesti omaan oppimiseen, sitä enemmän hän kiinnostuu oppimisestaan. Mitä enemmän me opetushenkilöstö voimme yhdessä vanhempien kanssa olla kannustamassa arvostaen ja keskustellen lasta, sitä mieluisampaa oppimisesta tulee.  Vuorovaikutusta opitaan pikkuhiljaa. Vuorovaikutukseen kuuluu niin tunteita herättävät ihailut, kannustukset kuin vaatimukset ja rajoitukset. Luokka ryhmänä tarjoaa siihen yhden merkittävän oppimisympäristön. Opettajan ja erityisesti vanhempien on hyvä pysyä perillä oppilasryhmän tai pienten ryhmien välisestä yhteydenpidosta myös sosiaalisen median maailmassa. Siellä viestittely voi vaatia myös ohjausta.

Toivottavasti Pelle Miljoonan laulun sanat eivät toteudu ” ihminen loi kaikki lait, joiden nojalla tuhota sallitaan luonto, eläimet ja minutkin kai. Ja kauneimmat hyveet ovat ahneus, välinpitämättömyys ja itsekyys…” näitä asenteita emme varmastikaan halua lapsille opettaa. Tehkäämme siis yhteistyötä.

Pia Ruuhi-Liimatainen

Opinkirjon koordinaattori, Niemisjärven koulun opettaja

Teksti on julkaistu Hankasalmen sanomissa joulukuussa 2018

Mistä on laadukas osallisuus tehty?

Miten haluaisit tulla kohdatuksi? Mitä on aito, vaikuttava ja innostava osallistuminen? Meillä jokaisella on oikeus vaikuttaa ikään katsomatta omaa ja lähiyhteisöä koskeviin päätöksiin, mutta monelle nuorelle kokemus osallisuudesta, yhteisöön kuulumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa voi tuntua vähäiseltä. Ei niitä aikuisia kuitenkaan kiinnosta.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12. artikla määrittelee, että lapsella tulee olla oikeus ilmaista mielipiteensä ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon. Samoin

kansallinen lainsäädäntö vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Opinkirjo on omassa työssään vahvistanut lasten ja nuorten osallisuutta erityisesti kouluyhteisössä ja sen yhteisessä päätöksenteossa. Pohjaa osallisuuteen luodaan kannustamalla yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen yhdeksäsluokkalaisten Nuorten parlamentti -toiminnassa, vahvistamalla oppilaskuntien ohjaajien osaamista ja tuomalla osallistavia elementtejä kaikkeen lasta ja nuorta lähellä olevaan toimintaan.

Viime keväästä alkaen olemme olleet myös osa osallisuuden osaamiskeskusta, joka on Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä, jossa kolmantena on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva). Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettunut kaikkiaan kaksitoista osaamiskeskusta vuosille 2017–2019. Näillä osaamiskeskuksilla on neljä painopiste aluetta: nuorten osallisuus, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, verkossa tapahtuva nuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisotyönpalveluiden, laadun ja menetelmien kehittäminen. Tarkemmin osaamiskeskuksiin voi tutustua osoitteessa: https://minedu.fi/nuorisotyon-keskukset#osaamiskeskukset

Yhtenä osallisuuden osaamiskeskus työn tavoitteena tuottaa julkisen hallinnon toimintaan hyvin soveltuvat nuorten osallisuuden edistämisen laatukriteerit, jotta nuorten kokema osallisuus vahvistuisi ja nuori voisi kokea olevansa osa yhteisöä. Tämä vaatii rakenteiden ja asenteiden muutosta, mutta millaista? Yleensä laatukriteerit ymmärretään jonakin, joka voidaan mitata ja sen olemassaolo voidaan todentaa. Esineen laatua on vielä suhteellisen helppo määritellä ja mitata, esimerkiksi materiaalin kestävyyden, ympäristövaikutusten ja toimivuuden osalta. Mutta mistä osa-alueista osallisuuden laatu muodostuu?

Olemme koonneet työpajoissa ja koulutuksista kertyneestä materiaalista laatuväittämiä ja laadun tekijöitä, joiden työstö julkisen hallinnon käyttöön sopiviksi kriteeriksi jatkuu. Keräämästämme materiaalista yhdeksi osallisuuden laadun tekijäksi on noussut kieli. Kielen avulla voimme helposti etäännyttää ja sulkea ulkopuolelle, jos se on monimutkaista ja sisältää kuulijalle paljon tuntemattomia sanoja ja (ammatti)termejä. Kielen avulla hahmotamme maailmaa ja olemme vuorovaikutuksessa. Jotta nuori voi kokea osallisuutta jokaisen aikuisen tulisi miettiä, miten viestimme ja sanoitamme asiamme, niin että se olisi ymmärrettävää ja tarpeeksi lähellä nuorta. Näin nuoresta tuntuu, että minulla on mahdollisuus osallistua ja niitä aikuisia oikeasti kiinnostaa, mitä minä ajattelen.

Teksti:
Saana Palamaa

Asiantuntija

Opinkirjo/ Osallisuuden osaamiskeskus

Yrityskilpailut opettavat paineensietokykyä ja puskevat hiomaan yritysideoita

Minut valittiin yhdessä kahden koulukaverini kanssa edustamaan Suomea Genius Olympiad -kilpailussa Yhdysvalloissa. Yrityksemme Bugman’s Best voitti pääpalkinnon business-sarjassa itse kasvatetuista kotisirkoista valmistetuilla välipalapatukoilla. Erittäin hauskan kahdeksan päivän lisäksi (kukapa ei haluaisi viettää kesälomaansa New Yorkissa?) kilpailumatka osoittautui myös erittäin hyödylliseksi ja opettavaiseksi kokemukseksi.

Genius Olympiadin lisäksi meillä on kokemusta myös monista muista yrityskilpailuista. Kilpailuihin lähdemme aina innoissamme, koska olemme oppineet jokaisesta kokemuksesta ja saaneet useita hyviä ystäviä ja kontakteja yritysmaailmaan. Niin ikään usko siihen, että hyötyä tulee, vaikka emme voittaisikaan, hillitsee stressitason nousua epämiellyttäviin lukemiin.

Erilaiset yrityskilpailut motivoivat (sekä pakottavat) panostamaan perustavanlaatuisin tehtäviin, kuten yritysesittelyiden ja hissipuheiden muovaamiseen niin lähelle täydellisyyttä kuin suinkin mahdollista. Itse en ole luonnostani ylitsepursuavan ahkera, mutta voitontahto on koko yrityksellämme erittäin vahva. Tästä syystä kilpailut ovat motivaattoreina vertaansa vailla. New Yorkia varten hioimme yritysesittelyämme otsa hiessä, kun taas Serbiassa (Nuori Yrittäjyys -kilpailun voittoa seurannut Euroopanmestaruus-kilpailu, jossa saavutimme kolmannen sijan) tuskailimme erinäisten raporttien parissa viimeiseen asti. Yllämainitut kilpailut ovat sittemmin osoittautuneet hyödyllisiksi enemmän kuin kerran, emmekä olisi ikinä tehneet esittelyistä yhtä hyviä ilman kilpailun tuomaa painetta.

On niin ikään parempi, että start up -yrityksen epäkohdat tuodaan esille kilpailuissa kuin yritysmaailmassa. Olemme saaneet kymmeniltä tuomareilta rakentavaa kritiikkiä ja runsaasti haastavia kysymyksiä. Jälkimmäinen opettaa myös paineensietokykyä. Tuomareilta ja kilpakumppaneilta olemme saaneet myös hyviä ideoita tulevaisuuteen liittyen. Yrityskilpailuissa tärkeää on kuitenkin myös positiivinen palaute. Tuntuu hyvältä saada varmuus siitä, että joku yrityksen ulkopuolinenkin uskoo siihen, mitä olemme tekemässä. Siksi rohkaisemmekin kaikkia ensiaskeleitaan ottavia start up -yrityksiä kokeilemaan onneaan ja testaamaan kykyjään.

Teksti: Aaron Uussaari

Kirjoittaja toimii tuotekehityspäällikkönä Bugman's Best -yrityksessä, joka palkittiin Opinkirjon Yritys Hyvä -kilpailussa toukokuussa 2018. Yritys Hyvä -kilpailumenestyksen myötä liikekumppanit Aaron Uussaari, Toivo Hursti ja Matias Järvinen valittiin edustamaan Suomea kesällä 2018 New Yorkissa järjestettyyn kansainväliseen GENIUS Olympiad -kilpailuun. Kolmikko voitti liikeideallaan ja sen myyvällä pitchaus-puheella lukiolaisille suunnatun kovatasoisen kilpailun business-sarjan.