keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Pienten paja - teknologiakasvatusta esi- ja alkuopetukseen

Miksi teknologiakasvatusta - ja vielä museossa?

Nyky-yhteiskunnassa teknologia on merkittävässä roolissa kaikilla elämänalueilla ja ihmisten arjessa. Ihmiset joutuvat eri tavoin tekemisiin monenlaisen teknologian kanssa heti varhaislapsuudesta lähtien. Olennainen osa Pienten pajan ideologiaa onkin, että Tekniikka kuuluu kaikille: iästä, osaamisen tasosta ja sukupuolesta riippumatta. Se on väistämättä osa jokaisen arkea, eikä sitä tarvitse kokea vieraana saati pelottavana.

Pienten pajan tavoitteena oli herätellä lapsia havainnoimaan ja ymmärtämään teknologiaa ympäristössään omasta arjestaan ja kehitysvaiheestaan käsin. Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi voi tutkivan oppimisen keinoin harjoitella löytämään ympäristöstään mm. tekniikan olemukseen, keksimisen vaiheisiin sekä erilaisiin teknologisissa ympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä teemoja.

Puhelin on hyvä esimerkki esineestä, jonka muutos on ollut silminnähtävää jo eskari-ikäisen elinaikana.

Usein teknologiakasvatusta ajatellaan nimenomaan tulevaisuuteen suuntautuneena toimintana, jonka tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään teknologiaa, pystyy itse käyttämään sitä ja huomaa voivansa vaikuttaa myös teknologian kehityksen suuntaan.

Museoympäristössä teknologiakasvatukseen voidaan kuitenkin luontevasti tuoda laajempi, historiallinen näkökulma, joka perustuu museon kokoelmiin; aitoihin, eri-ikäisiin teknisiin esineisiin ja museoympäristön monimuotoisuuteen. Tutkiva oppiminen on luonteva työtapa museoissa; tapahtuipa se sitten mobiiliteknologian, esineiden tutkimisen, erilaisten tehtävämateriaalien tai keskustelun avulla.

Tekniikan museon esineet ja niiden kontekstit kertovat, kuinka tekniikka ja sen merkitys ympäristössämme muuttuu ja millaisia kerrostumia keksintöjen syntyyn liittyy. Historiallisten jatkumoiden ja asiayhteyksien tarkastelu avaa uusia näkökulmia myös nykypäivän tapahtumiin ja tulevaisuuden teknologisen kehityksen ymmärtämiseen. Museoympäristössä läsnä ovat niin mennyt, nykyinen kuin tulevakin.

Tekniikan tarinamatto teknologiakasvatuksen menetelmänä
Pienten paja -hankkeen tuloksena toteutettiin esi- ja alkuopetusikäisille museovieraille soveltuva Tekniikan tarinamatto: olkalaukussa mukaan otettava, toiminnallinen oppimisympäristö.
Harjoitusten ja keskustelun avulla lapsia ohjataan Tarinamatolla havaitsemaan, kokeilemaan, ymmärtämään, käyttämään ja kehittämään oman elinympäristönsä teknologiaa. Projektin tarkoituksena on myös herättää kiinnostusta paitsi tekniikkaan ja arjen esineisiin, myös historiaan ja museoympäristöön. Pyrkimyksenä on, että uuden oppiminen tapahtuu leikin ja elämysten kautta, ja se on hauskaa ja motivoivaa.


Tekniikan tarinamatto odottaa kävijöitä.

Tekniikan tarinamatolla erityisesti huomiota kiinnitetään teknologian muutokseen ja sitä kautta historiallisiin jatkumoihin. Toinen tärkeä teema ovat teknisten esineiden erilaiset käyttötarkoitukset ja tekniikan näkyminen omassa arjessa. Näiden ohella tarinamattokeskusteluissa käsitellään esimerkiksi tuotteiden valmistustekniikoita tai -materiaaleja. Tarinamattotuokion huipennuksena rakennetaan ryhmän oma museonäyttely lasten mukanaan tuomista teknisistä esineistä. Toiminnallisten tehtävien ja virike-esineiden kautta lapset tutustuvat siis paitsi tekniikan olemukseen, myös museotoimintaan.

Mattotuokioon osallistuvat lapset nostavat keskusteluun omia aiheitaan, esineitään ja ajatuksiaan ja keskustelu elää siten heidän omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Jokainen mattotuokio lähestyy teknologian teemoja omalla tavallaan ja osallistujiensa lähtötason mukaisesti. Tarinamattotuokio voidaan toteuttaa museon lisäksi myös päiväkodissa, koulussa tai muussa vastaavassa ympäristöissä.

Miten tarinamattotoiminta näkyy?

Tekniikan tarinamatolla vierailleilta ryhmiltä saadun palautteen mukaan projektin on nähty kehittävän mm. lasten ajattelu- ja luokittelutaitoja, opettavan tekniikan havainnointia omassa ympäristössä, sekä kannustavan esittämään mielipiteitä ja keskustelemaan tekniikkaan liittyvistä aiheista. Antamalla lapsille mahdollisuuden tekniikan omaehtoiseen ajatteluun ja tutkiskeluun saadaan syttymään nekin lapset, joita muutoin on vaikea houkutella mukaan toimintaan.

Tekniikan tarinamaton tähtenä ja oman esineen asiantuntijana oleminen tuovat itsevarmuutta, keskustelut ja toisten lasten esineiden tutkiminen helpottavat tutustumista ja ryhmäytymistä - ja saadaanpa vanhemmatkin mukaan pohtimaan tekniikan olemusta, kun kotona käydään keskustelua tarinamatolle mukaan otettavista teknisistä esineistä. Parhaiten menetelmän on koettu toimivan, kun projekti on saatu jalostettua osaksi päiväkodin normaalia arkea: lelupäivien rinnalle on hiipinyt mm. tekniikkapäiviä.

Mitä ryhmät saavat Tarinamatolta?
Tekniikan tarinamatto -projektista tuotettiin hankkeen päätteeksi Tekniikan Tarinamatolla - Teknologiakasvatuksen toimintamalli museoiden yleisötyöhön ja varhaiskasvattajille -verkkojulkaisu. Verkkojulkaisu on luettavissa suomeksi ja englanniksi Museoliiton verkkojulkaisusarjassa. Ruotsinkielinen versio ilmestyy tammikuussa 2016.
Arviointia kehittämisen apuna
Tarinamattotoiminnan ohella Pienten pajassa kehitettiin pedagogisen toiminnan arviointimenetelmiä: tämän työn tuloksena saatiin aukikirjattua esi- ja alkuopetusikäisten kohderyhmälle suunniteltavien museopalveluiden suunnittelun periaatteita, joita myöhemmin on mahdollista syventää muiden kohderyhmien osalta. Kehittämistyön ohessa hankittiin arvokasta tietoa erilaisista arviointimenetelmistä ja niiden soveltumisesta museoiden palvelutuotannon arviointiin. Moniääninen työryhmä, käytännön toteutuksen arviointi ja arvioinnin pohjalta tehty kehitystyö integroivat lasten äänen ja näkökulman museon toiminnan ja museoympäristön pedagogiseen kehittämiseen.
Keskustelun ja arvioinnin kautta pienille lapsille suunnatun museotoiminnan suunnittelussa keskeisiksi, kehitystyötä ohjaaviksi elementeiksi määrittyivät seuraavat näkökulmat:

Esi- ja alkuopetusikäisille suunnatun museopalvelun suunnitteluperiaatteet.
Pienten pajassa tutkittiin ja kokeiltiin myös muita toimintatapoja, joilla tekniikan aihepiiri saadaan tuotua lapsen ulottuville. Oleellisia Pienten pajan vaikutuksia Tekniikan museon toimintakulttuuriin olivat museonäyttelyistä ja -esineistä kumpuavan työpajatoiminnan säännönmukaistaminen sekä opetuskokoelmatoiminnan selkiyttäminen. Oma lukunsa hankkeen perintöä on myöhemmin erillisrahoituksella toteutettava toiminnallinen Pienten paja -näyttely, jonka suunnitelmat saatiin hankkeen puitteissa vietyä varsin pitkälle.
Pienten paja –kehityshanke toteutettiin Tekniikan museossa kesästä 2012 vuoden 2015 loppuun Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa menetelmiä ja toimintatapoja esi- ja alkuopetusikäisten lasten teknologiakasvatukseen museoympäristössä. Kehittämiskeskus Opinkirjo oli mukana Pienten paja -hankkeen ohjausryhmässä.
Teksti ja kuvat: Marianna Karttunen, Projektpäällikkö/Pienten paja -hanke

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti