Noin puolitoista vuotta sitten
Opinkirjossa vietetyn kolme viikkoa kestäneen soveltavan harjoittelun jälkeen
aloin pohtia gradun kirjoittamista tiedekasvatukseen liittyen. Halusin tehdä
sellaisen gradun, josta voisi olla jollekin hyötyä ja jonka ehkä joku muukin
kuin minä, ohjaajani ja työn tarkastaja, lukisi. Kerroin ajatuksistani
opiskelukaverilleni Ellille, joka oli ollut harjoittelussa kanssani, ja hän
sanoi miettineensä aivan samaa. Päätimme keskustella asiasta Meriken kanssa,
joka on asiantuntija tiedekasvatukseen liittyvissä asioissa. Siitä lähti
liikkeelle minun, Ellin ja Meriken yhteistyö kahden tiedekerhoihin liittyvän
gradun kanssa.
Olimme Ellin kanssa
harjoittelussa koonneet tiedekerhokokonaisuuden, jossa yhdistyvät molemmat
opetettavat aineemme, matematiikka ja biologia. Päädyimme pitämään tiedekerhoa
tämän kokonaisuuden pohjalta ja tutkimaan kerhoon osallistuvien lasten
matematiikkaan liittyviä asenteita ja käsityksiä. Olimme kiinnostuneita siitä,
voisiko nonformaali kerhoympäristö tai oppiaineiden integraatio vaikuttaa
niihin.
Syksyllä 2014 käynnistyivät kuusi
viikkoa kestävät kerhot kahdessa pääkaupunkiseudun alakoulussa. Kerhoon
osallistuvat oppilaat olivat 4.–6.-luokkalaisia. Jo ensimmäiselle kerralle
tullessaan kerholaiset olivat hyvin innoissaan ja tämä innostus tuntui kantavan
koko kerhokokonaisuuden läpi.
Erään kerholaisen kerhovihosta
Päivän fiilis -kuvat jokaisen kerhokerran jälkeen
Saamiemme tulosten mukaan kerhoon
tulleet oppilaat olivat positiivisesti asennoituneita matematiikkaa kohtaan. He
kokivat olevansa hyviä matematiikassa, pitivät siitä ja halusivat oppia sitä.
Kerholaisten käsitykset matematiikasta olivat jossain määrin rajoittuneet
koulumatematiikkaan. Heidän mielestään matematiikka oli pääosin laskemista,
mutta jonkinlainen käsitys matematiikan soveltamismahdollisuuksista heillä oli.
Kerholaiset kokivat myös matematiikan tarpeelliseksi ja luettelivat useita
ammatteja, joissa sitä tarvitsee. Matematiikka toimi heille myös välineenä
johonkin muuhun, esimerkiksi eräs oppilaista halusi osata matematiikka, jotta
voisi osata fysiikkaa ja saada siitä jonain päivänä Nobel-palkinnon.
Matematiikan kokeminen tarpeelliseksi tuntui lisäävän kerholaisten motivaatiota
sitä kohtaan. Vaikka matematiikka ei ollut monenkaan lempiaine, kerholaiset
kertoivat pitävänsä siitä. Tärkeys korostui myös siinä, että kerholaiset
kertoivat tekevänsä joskus paljonkin töitä matematiikan oppimisen eteen.
Kun mietin, mikä merkitys
tutkielman teossa oli opettajaksi kehittymisen kannalta, tärkeimmäksi nousee
lasten innostuneisuuden näkeminen. Välitön palaute kerhokerroilla oli tietenkin
mukavaa, mutta uudenlainen ulottuvuus nousi esille kerholaisten vastauksista
tutkimuslomakkeisiin ja vapaamuotoisista haastatteluista. Koen, että ymmärrän
nyt paremmin asenteita matematiikkaa kohtaan ja motivaation merkitystä
oppimisen kannalta.
Prosessin aikana tutustuin myös
paljon asenteisiin ja affekteihin liittyvään kirjallisuuteen. Myös
kirjallisuuteen tutustuminen avarsi näkemyksiäni asenteista. Oli
mielenkiintoista löytää omasta tutkimusaineistosta yhtymäkohtia teorioiden
kanssa. Päällimmäinen asia, joka koko graduprosessista jäi mieleen, on onnistumisen
kokemuksien tärkeys hyvinvoinnin ja asenteiden muodostumisen kannalta. Toivon,
että opettajana pystyisin auttamaan kaiken tasoisia oppilaita saamaan näitä
kokemuksia.
Vaikka kerhoilla ei ollut kovin
suurta vaikutusta asenteisiin tai käsityksiin, se antoi kerholaisille mukavia
elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Kerholaiset nauttivat yhdessä tekemisestä
ja matematiikan kanssa työskentelystä. Kuten eräs oppilas totesi haastattelussa
”jos on jo ennestään niin hyvä asenne, niin ei voi paljoo parantaa…”
Palautetta kerhovihossa
viimeisellä kerhokerralla
Teksti: Jasmin Välimäki, suunnittelija, Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kuvat: tutkimukseen osallistuneiden kerholaisten kerhovihoista
Pro gradu -tutkielmat:
”Kumpa koulu olisi aina tällaista!” Suhtautuminen matematiikkaa kohtaan
tiedekerhossa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155039
"Matematiikka on kaikessa tavalla tai toisella” - Käsityksiä
matematiikasta matematiikkaa ja biologiaa integroivassa tiedekerhossa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155038
Luonnonkoodi-tiedekerhokokonaisuus
löytyy Opinkirjon sivuilta: www.opinkirjo.fi/tiedekerho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti