Osallisuuteen kasvetaan

Koulua on herätelty huomioimaan oppilaiden osallisuus pedagogisena toimintamallina OPS2016 kierroksen aikana, ja uusissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 osallisuus näkyykin kantavana teemana. Osallisuuspuheen taustalla on huolta yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä, demokratian toimivuudesta sekä oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden laskusta. Mutta yhtä lailla taustalla on oppilaan perustava oikeus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista.

Yleiseen ymmärrykseen osallisuudesta Suomessa ovat vaikuttaneet erityisesti tutkijat Kiilakoski ja Gretschel. Osallisuuteen voi yhdistää kolme erilaista ulottuvuutta. Osallisuuteen liittyy oikeus toimimiseen, joka tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa osallistumalla prosessiin. Tai henkilön niin halutessaan olla osallistumatta. Jotta ihminen voi käyttää oikeuttaa toimia, on hänellä oltava myös tahto toimimiseen. Motivaatio toimimiseen ja vaikuttamiseen on aivan keskeinen kysymys nyky-yhteiskunnassamme, jossa aktiivisuus vaikuttaa kasautuvan jo valmiiksi aktiivisille ihmiselle. Motivaatio voi olla yhteyksissä osallisuuden kolmanteen ulottuvuuteen. Osallisuus ymmärretään tunnekokemuksena siitä, että olen merkityksellinen yhteisölleni.

Koko ikäluokan tavoittavan peruskoulun tulee olla turvallinen kasvuyhteisö, jossa opitaan ja harjaannutaan kansalaisosallistumiseen ja -toimintaan. Koululla on mahdollisuus tasoittaa eri taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia kokeilla osallistumista ja vaikuttamista omassa kasvuyhteisössä. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on opittava taito siinä missä lukeminen ja laskeminen.  Opettajan pedagogisilla valinnoilla on huomattava merkitys siinä, minkälaisia kokemuksia osallisuudesta oppilaille syntyy. Yleisesti opitaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä. Ja siihen osallistutaan, mikä vaikuttaa tärkeältä itselle. Osallisuuden pitääkin olla monimuotoista niin luokkahuoneessa kuin myös koulun ryhmämuotoisissa toiminnoissa, kuten oppilaskuntatoiminnassa, jossa opettajan pedagogiset ja ohjaustaidot ovat avainasemassa. Onko oppilailla mahdollisuus kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja ja onko heillä mahdollisuus toimia toisin kuin on totuttu? Onko heillä mahdollisuus osallistumiseen juuri oman kiinnostuksensa mukaisesti?

Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihankkeessa (SPOT) on tuotettu OmaOppilaskunta.fi-palvelu, jonne on koottuna käytännön työkaluja oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen ja osallisuuden edistämiseen. Jokainen opettaja voi edistää osallisuutta käyttämällä osallistavia menetelmiä omassa opetuksessaan ja tukemalla oppilaiden aktiivista toimijuutta ja vastuunottoa. Opettaja on aina esimerkki oppilailleen.

SPOT-hankekokonaisuuteen liittyvissä koulutuksissa opettajat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan oppilaskunnan ohjaamisesta ja osallisuuskasvatustyöstä. Koulutuksissa on voitu käsitellä osallisuuteen liittyviä konkreettisia asioita muiden opettajien kanssa.  Kouluttajat ovat voineet myös fasilitoida kaikille oman koulun opettajille tarkoitettua tilaisuutta,  jolloin koulutuksen opit leviävät tehokkaasti koko työyhteisöön. 
Lue lisää tulossa olevista koulutuksista: omaoppilaskunta.fi/koulutukset/

Koulu ei ole koskaan valmis. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa muuttuva yhteiskunta vaikuttaa koulun ja opetuksen kehittämiseen. Opetus ja kasvatus taas vaikuttavat yhteiskunnan kehittämiseen. Osallisuuskasvatustyötä on viime vuosina syvennetty ja vahvistettu, mutta se tarvitsee jatkuvasti ravintoa elääkseen ja kehittyäkseen.

Ristiinan yhtenäiskoulussa oppilaat osallistuivat opetuksen suunnitteluun ehdottamalla oppitunneille käyttöön erilaisia menetelmiä ja välineitä.

Teksti: Tiina Karhuvirta ja Pirita Ruokonen

Pirita Ruokonen työskentelee Suomen Lukiolaisten Liitossa SPOT-hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on myös Kehittämiskeskus Opinkirjon hallituksen jäsen. Tiina Karhuvirta työskentelee erityisasiantuntijana Kehittämiskeskus Opinkirjossa.