perjantai 2. marraskuuta 2018

Mistä on laadukas osallisuus tehty?



Miten haluaisit tulla kohdatuksi? Mitä on aito, vaikuttava ja innostava osallistuminen? Meillä jokaisella on oikeus vaikuttaa ikään katsomatta omaa ja lähiyhteisöä koskeviin päätöksiin, mutta monelle nuorelle kokemus osallisuudesta, yhteisöön kuulumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa voi tuntua vähäiseltä. Ei niitä aikuisia kuitenkaan kiinnosta.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12. artikla määrittelee, että lapsella tulee olla oikeus ilmaista mielipiteensä ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon. Samoin
kansallinen lainsäädäntö vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Opinkirjo on omassa työssään vahvistanut lasten ja nuorten osallisuutta erityisesti kouluyhteisössä ja sen yhteisessä päätöksenteossa. Pohjaa osallisuuteen luodaan kannustamalla yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen yhdeksäsluokkalaisten Nuorten parlamentti -toiminnassa, vahvistamalla oppilaskuntien ohjaajien osaamista ja tuomalla osallistavia elementtejä kaikkeen lasta ja nuorta lähellä olevaan toimintaan.

Viime keväästä alkaen olemme olleet myös osa osallisuuden osaamiskeskusta, joka on Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä, jossa kolmantena on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva). Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettunut kaikkiaan kaksitoista osaamiskeskusta vuosille 2017–2019. Näillä osaamiskeskuksilla on neljä painopiste aluetta: nuorten osallisuus, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, verkossa tapahtuva nuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisotyönpalveluiden, laadun ja menetelmien kehittäminen. Tarkemmin osaamiskeskuksiin voi tutustua osoitteessa: https://minedu.fi/nuorisotyon-keskukset#osaamiskeskukset

Yhtenä osallisuuden osaamiskeskus työn tavoitteena tuottaa julkisen hallinnon toimintaan hyvin soveltuvat nuorten osallisuuden edistämisen laatukriteerit, jotta nuorten kokema osallisuus vahvistuisi ja nuori voisi kokea olevansa osa yhteisöä. Tämä vaatii rakenteiden ja asenteiden muutosta, mutta millaista? Yleensä laatukriteerit ymmärretään jonakin, joka voidaan mitata ja sen olemassaolo voidaan todentaa. Esineen laatua on vielä suhteellisen helppo määritellä ja mitata, esimerkiksi materiaalin kestävyyden, ympäristövaikutusten ja toimivuuden osalta. Mutta mistä osa-alueista osallisuuden laatu muodostuu?

Olemme koonneet työpajoissa ja koulutuksista kertyneestä materiaalista laatuväittämiä ja laadun tekijöitä, joiden työstö julkisen hallinnon käyttöön sopiviksi kriteeriksi jatkuu. Keräämästämme materiaalista yhdeksi osallisuuden laadun tekijäksi on noussut kieli. Kielen avulla voimme helposti etäännyttää ja sulkea ulkopuolelle, jos se on monimutkaista ja sisältää kuulijalle paljon tuntemattomia sanoja ja (ammatti)termejä. Kielen avulla hahmotamme maailmaa ja olemme vuorovaikutuksessa. Jotta nuori voi kokea osallisuutta jokaisen aikuisen tulisi miettiä, miten viestimme ja sanoitamme asiamme, niin että se olisi ymmärrettävää ja tarpeeksi lähellä nuorta. Näin nuoresta tuntuu, että minulla on mahdollisuus osallistua ja niitä aikuisia oikeasti kiinnostaa, mitä minä ajattelen.



Teksti:
Saana Palamaa
Asiantuntija
Opinkirjo/ Osallisuuden osaamiskeskus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti