Suomalaisten luontosuhde on perinteisesti ollut syvä ja vahva. Suhde on
kuitenkin säröillyt luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö
viestittää meille yhä tuntuvammin ja näkyvämmin, että arvostaminen, hyvä käytös
ja ystävyys tulee todellakin näkyä myös luontosuhteessamme.
Lukuisilta ihmisiltä vielä toistaiseksi "roskat vain putoavat
käsistä". Koulujen roskaiset ympäristöt viestittävät, että koulut eivät
ole onnistuneet ympäristökasvatuksessaan. Matematiikka, kielet ja muut ovat
tärkeämpiä kuin ympäristön kunnioitus? Vai ovatko edelleen, jos luontomme
tuhoutuu?
Roska päivässä -liike (www.roskapaivassa.net) opettaa luontokunnioitusta
konkreettisesti. Keräämme päivittäin ainakin yhden roskan, kutsumme ainakin
yhden ihmisen mukaan. Lopetamme oman roskaamisemme.
Mukana on 2–92-vuotiaita ihmisiä, kaikkialta Suomesta ja kaikilta
mantereilta. "Roska päivässä -liike on suomalainen teko. On puhtaasti
fiksua vastaanottaa Roskaliikkeen haaste", sanoo presidentti Niinistö.
Lukuisat koululaiset ovat mukana Roskaliikkeessä. Toivoisin, että heidän
hyvää käytöstään luontoa ja lähiympäristöä kohtaan arvostettaisiin myös
silloin, kun jaetaan Hymyveistoksia.
"Roskaliike on pieni askel ihmiselle, mutta suuri askel
ihmiskunnalle", kuten 11-vuotias Lotta asian ilmaisi. Ympäristötutkija
Jari Lyytimäen mukaan Roskaliike on systeemiälykäs liike: päivittäinen teko
luonnon hyväksi johtaa muihinkin tekoihin.
Tuula-Maria Ahonen on toimittaja ja Roska päivässä -liikkeen
perustaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti